23.4.2007

MUMMOJA JA MATRIARKKOJA

Vaalipäivä oli yleinen vapaapäivä. Suurimmalle osalle Euroopan kansalaisista oli jokainen päivä vapaapäivä, mutta vaalipäivä oli ainut koko Eurooppaa koskettava yhteinen vapaapäivä. Kirkolliset juhlapyhät ja muut turhuudet oli poistettu kalenterista jo vuosia sitten.
Ajatus Jumalan pojasta ei tuntunut enää uskottavalta.
Tämä vaalipäivä oli erityisen juhlava, sillä tällä kertaa ei valittu Euroopan neuvostoa vaan ainoastaan yksi henkilö, Euroopan johtaja. Euroopan neuvosto oli juuri päättänyt lakkautaa itsensä täysin tarpeettomana. Tietokone johti Eurooppaa ja ongelmia ei juurikaan ollut. Euroopan johto haluttiin kuitenkin edes muodollisesti säilyttää inhimmillisissä käsissä.
Pääsihteerin nimike oli kuitenkin vanhentunut, sillä eihän enää ollut neuvostoa joka tarvitsisi pääsihteeriä. Naisvaltaistuva Eurooppa olikin nyt valitsemassa itselleen johtajan nimikkeellä joka kuvasi johtajan työtä. Tänään valittaisiin Ensimmäinen matriarkka. Ihmisillä, naisilla, ei enää kuitenkaan ollut minkäänlaista vallanhimoa. Kukaan ei enää halunnut osallistua politiikkaan. Merkittäviä ehdokkaita olikin vain kaksi, molemmat naisia. Mies ehdokkaita oli toki useita, mutta heillä ei tietenkään ollut mitään mahdollisuutta tulla valituksi.
Mies matriarkkana! Mahdoton, mutta huvittava ajatus.
Molemmat pääehdokkaat olivat kokeneita politiikkoja, viimeisiä ammatti-politiikkoja. Kristillis-konservatiivien ehdokas oli vanha arvokas rouva, hän oli niin vanha, että hänellä oli takanaan avioliitto "oikean" miehen kanssa. Tästä johtui ehdokkaan lempinimi "rouva". Hänen miehensä oli kuitenkin kadonnut jo kymmeniä vuosia sitten. Se tapaus oli herättänyt aikoinaan paljon kohua, se oli ollut yksi Euroopan viimeisistä selvittämättömistä katoamisista. Tämän trauman uskottiin vaikuttavan rouvan kantaan mieskysymyksessä, rouva halusi, että testosteronin pakko syöttö lapsille lopetettaisiin. Rouva halusi miesten palaavan Eurooppaan, palaavan hinnalla millä hyvänsä.
Hänen radikaalisosialistinen vasta-ehdokkaansa oli nuori ja innokas, Euroopan nuorin ammattipoliitikko. Hän uskoi "evoluutio" -teoriaan, jonka mukaan veriruoste oli ihmisen luonnolliseen kehitykseen kuuluva vaihe, hän uskoi, että miesten kuuluikin hävitä Euroopasta. Hänen lempinimensä oli "neiti".
Neidin ja rouvan vaalitaistelu oli nyt koko Euroopan mielenkiinnon kohteena.
Uusi ja vanha sukupolvi, uusi ja vanha aika, kohtasivat näissä vaaleissa.
Kun vaalitulos lopulta julkaistiin, yllätti lopputuloksen selkeys kaikki. Äänin 80% - 20% Eurooppa päätti, että miesten aika oli nyt ohitse.
1.
Rouva oli väsynyt, asia jonka puolesta hän oli viimeiset vuodet taistellut oli nyt hävinnyt, lopullisesti. Miehet ovat nyt hävinneet.
Hän riisui väljän mekkonsa, meni vuoteelleen makaamaan ja korkkasi punaviini-pullon. Hän otti huikan ja tunsi, että punaviini lämmitti väsynyttä mieltä ja ruumista. Hän muisteli rakasta aviopuolisoaan joka varmaankin oli jo muuttunut humukseksi heidän takapihallaan olevassa kukkapenkissä. Hän hipelöi ja puristeli rintaansa kunnes se irtosi. Hän asetti silikonirinnan pöydälle ja ajatteli kuollutta vaimoaan. Ja paskat, ajatteli hän.
2.
Neiti oli onnellinen, hän oli nyt voittanut. Voitonjuhlat jatkuivat aamuyöhön asti. Hän oli voittaja, koko ihmiskunta oli voittanut näissä vaaleissa. Miesten viimeinenkin toivo oli nyt murskattu.
Huomenna alkaisi hänen aikansa, naisten aika, ihmisten aika.
Hän käveli kohti vuodettaan, jossa hänen yksityissihteerinsä jo odottikin häntä. Alastomana ja halukkaana.

Ei kommentteja: