MUTKA MATKASSA

... kuka, ...mitä,... missä,... pimeää ja utuista. Missä minä olen.
Mitä on tapahtunut. Katson ympärilleni ja huomaan, että ympärilleni on kerääntynyt noin neljäkymmentäviisi miljardia miestä. Kaikki miehet ovat alasti, heillä on ainoastaan viikunanlehti genitaalien suojana.
Mies joukon johtajana toimii parrakas vanha mies, hän lähestyy minua, mutta en tunne oloani uhatuksi. Päinvastoin, ensikertaa eläessäni minulla on turvallinen olo.
"Kuka sinä olet ?", kysyn mieheltä.
"Ja heti väärä kysymys. Sinun pitäisi miettiä kuka sinä olet.", mies
vastaa hymyillen.
"Missä minä olen ?"
"Kysymyksiä, kysymyksiä. Ei ihme, että nykyisin kaikki menee päin persettä kun miehet vain kysyvät kysymyksiä. Etkö tiedä, että miesten pitäisi antaa vastauksia?"
"Onko tämä taivas,... vai helvetti, olenko minä kuollut?"
"Aina vain kysymyksiä. Ei, et sinä ole kuollut. Ehkä tämä on taivas,
tai ehkä sinä vain kuvittelet tämän kaiken. Ehkä sinä vain kuvittelet, että
kaikki maailmankaikkeudessa kautta aikojen eläneet miehet ovat kerääntyneet sinun ympärillesi. Se ei kuitenkaan ole tärkeää, sillä meillä on sinulle...
... sämpylä, sämpylä hyvän- ja pahantiedon leipomosta."
"Sämpylä? Eikö sen kuuluisi olla omena?"
"Omenat ovat lopussa. Kun täällä on neljäkymmentäviisi miljardia miestä
niin omenapuut eivät voi oikein hyvin."
"Jumala, onko Jumala täällä?"
"Ei, hän on nyt lomalla, paiskittuaan viisi miljardia vuotta töitä hän
päätti antaa teille sen ohjekirjasen ja viettää itse muutaman tuhannen vuoden loman. Hän palailee piakkoin, toivottavasti tämä nurmikenttä saadaan kuntoon ennen sitä. Tämä ei oikein kestä näitä väkikokouksia."
Minä haukkaan palan sämpylää ja kaikki palat loksahtavat paikoilleen.
Minä ymmärrän. Minä ymmärrän, että kyseessä on vehnäsämpylä, kinkku ja kananmuna täytteellä. Huuleni liikkuvat, aloitan runon ja neljäkymmentäviisimiljardia miestä yhtyy minuun. Ei mikään eunukkikuoro.
"Suussani pala kuollutta sikaa
Seassa sinappia
Paskasta noussutta
Vehnän siemennestettä
Kuorittuna
Jauhettuna
Paistettuna
Ja kaikkea koristaa
Kanan syntymätön lapsi
Kuoliaaksi käristettynä
Ja minä olen mies
Älykäs ihminen
Vai olenko vain
Tyhjä kuori
Täynnä turhia unelmia
Tyhjä kuori
Täynnä testosteronia
Ja eläinproteiinia
Eläin matkalla alkulimasta
Kohti avaruutta
Ei, minä olen mies
Ihminen
Matkalla kohti ikuisuutta
Pieneksi palaksi jumaluutta"
Kaikki ME miehet hymyilemme. Minä ymmärrän. Vanha mies lähestyy minua sanoen: "Veli, nyt sinun on mentävä, sinulla on vielä paljon tehtävää siellä."
Katson miestä ja huomaan, että hänen selkänsä takana kiiluvat pienet siivet.
Minun on hyvä olla, ensikertaa.
"Muuten missä kaikki naiset ovat?" Kysyn hymyillen.
"Naiset ??!"
Kuva alkaa hiipumaan silmissäni. Neljäkymmentäviisimiljardia miestä vilkuttaa minulle.
Vanha mies huutaa minulle: "Veli, lopeta kuitenkin niiden sokeripalojen syönti, se kuivuttaa genitaalit."
Katson viimeistä kertaa vanhaa miestä, olen näkevinäni pienet sarven alut hänen ohimoillaan.
Euroopan nuorin mies herää hikisenä. Ei enää ikinä happoa ennen nukkumaan menoa, hän päättää. Hän nukahtaa uudestaan ja unohtaa.