Vaalivalvojaisissa oli synkkä tunnelma. Ravintola oli synkkien, väsyneiden miesten valtaama. Paikalla oli vain muutamia tiedotusvälineiden edustajia. Pari nuorta naistoimittajaa, jotka olivat tulleet tekemään loppukevennys juttua myöhäisillan uutislähetykseen.
Ravintolassa kaikki katsoivat silmiään uskomatta teleä, yksikään miesten asettama ehdokas ei ollut päässyt läpi. Alkuillan nousuhumalainen odotus vaihtui nopeasti krapulaiseen tappion masennukseen.
Edes vaaliliitto Kristillis-konservatiivisen naisliikkeen kanssa ei ollut auttanut.
Ei yhtään miestä, miesliikkeen puheenjohtaja ajatteli ja katseli väsynein silmin kannattajakuntaansa. Vanhoja miehiä, edes nykyaikainen plastikkakirurgia ja useat elinsiirrot, pääosin maksojensiirrot, eivät pystyneet peittämään totuutta.
Miesten aika oli nyt ohi. Miehiä oli yhä noin viisitoista prosenttia Euroopan väestöstä. Eivätkä ne paskiaiset vaivaudu edes äänestämään, ajatteli puheenjohtaja katkerana.
Nyt puheenjohtajalla oli kuitenkin suunnitelma. Hyvä, kaiken kattava suunnitelma. Tänään puheenjohtaja ottaisi kunnon kännit, oikeat perskännit
Tietoja minusta
- Dr. Doctor
- Kalpea keski-ikäinen oikeakätinen kristitty hetero. Kalapuikkopartainen maanmuuttokriitikko josta huolimatta Kaunis (ja älykäs) vaimo. Kaksi kivaa lasta. Kovasti konservatiivinen. Rebuplikaani. Motto; "Se nyt vaan on tyhmää olla tyhmä."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti