VIIMEISET

Ylihoitaja ihmetteli itselleen, jälleen kerran, mitä ihmettä minä oikein teen täällä? Hän oli johtajana laitoksessa, jossa ei tapahtunut mitään, ei yhtään mitään. Tämä oli Euroopan viimeinen siittola.
Eihän nestettä enää juurikaan tarvittu, mutta miehille ei ollut keksitty parempaakaan sijoituspaikkaa. Hän johti laitosta, jota ei tarvittu mihinkään. Laitosta, joka ei olisi tarvinnut johtajaa, jolla ei ollut tulevaisuutta. Neutrit tekevät kaiken työn ja kaikki täällä olevat miehet käyttäytyvät siivosti. Ne jotka eivät käyttäytyneet, hoideltiin lobotomialla ja kastraatiolla. Sairaala psykiatri oli kuitenkin suositellut, että näitä miehiä ei leikattaisi. Leikkauksella voisi psykiatrin mukaan olla vakavasti haitallinen vaikutus näiden miesten psyykelle.
Tämä ei oikeastaan ollut sairaala, tämä oli museo tai eläintarha. Koululaisryhmät kävivät täällä viikoittain katsomassa miehiä ikkunan takaa. Miehiä ei enää edes lypsetty, sitä kerättiin koneellisesti. Miehet olivat ottaneet tämän muutoksen kovin raskaasti.
Vanhin miehistä oli 90-vuotias ja nuorin vasta 45-vuotias, poikaparka.
Olihan miehiä tietysti vielä Euroopan muurin toisella puolella. Yksikään ihminen ei kuitenkaan ollut yli sataan vuoteen läpäissyt tuota voimakenttää. Eikä kukaan edes halunnut läpäistä sitä. Miksi kukaan olisi halunnut mennä kaaokseen. Miksi joku haluaisi mennä utopiasta barbaariaan.
Tekemisen puutteen takia johtaja oli löytänyt itselleen uuden harrastuksen, shakin. Johtaja oli siitä harvinainen naisihminen, että hän ei ollut taiteellisesti suuntautunut. Shakista muodostui hänelle pikkuhiljaa intohimo ja ainut ajanviete. Neutreista ei kuitenkaan ollut hänelle vastusta ja tietokoneen kanssa pelaaminen oli jotenkin masentavaa.
Lopulta pitkästyminen meni niin pitkälle, että hän uskaltautui miesten puolelle kysymään peliseuraa. Laitoksen nuorin mies ilmoitti pelaavansa shakkia.
Laitoksen kuopus oli muutoinkin laitoksen outo lintu. Hän vietti aikansa kirjastoissa. Hänelle ei ollut tehty yhtään lobotomiaa. Muutoinkin hän oli varsin älykäs ja tasapainoinen, mieheksi. Valitettavasti hän oli lypsettävänä täysin arvoton. Hänen nesteelleen ei ollut mitään käyttöä. Häntä kuitenkin pidettiin tässä laitoksessa, sillä eihän miehelle ollut muutakaan paikkaa koko Euroopassa.
Shakkihetkistä muodostui pian joka päiväinen rutiini. Hän oli tietenkin miestä parempi pelaaja, mutta ottelut olivat mielenkiintoisia. Mies oli muutenkin hauskaa seuraa. Hän oli lukenut ja sivistynyt mies. Ainut mistä hänen alempi perimänsä ilmeni oli tuijottava katse, joka aina joskus kohdistui johtajan rintoihin. Miehellä oli vain kevyt lannevaate yllään ja se ei pystynyt kätkemään alkavaa erektiota.
"Anteeksi, minulla on erektio", sanoi mies aina anteeksipyytävästi ja laski katseensa häpeävästi lattiaan.
Tämän jälkeen peli jatkui.